Hattulan Hyväksi

Suomen Kuvalehti oli saanut jostain valtiovarainministeriössä laaditun kartan uusista kunnista. Valtiovarainministeriö kiistää, että tämä 70 kunnan ehdotus olisi Kunnallishallinnon rakenne -työryhmän esitys. Mitä muutakaan ministeriö olisi tässä vaiheessa sanoa. Ehkä karttaan tehdään vielä täsmennyksiä, mutta kyllä näin voimakas rakennemuutos on keskusteluissa ollut mukana. Yhtenä tavoitelukuna on mainittu 100 kuntaa.

Kanta-Hämeen osalta tilanne ei yllätä. Kolme seutukuntaa johtaa luonnollisesti kolmeen kuntaan. Hyvinkää ja Riihimäki esitetään liitettäväksi samaan kuntaa. Vaikka kaupungit tekevät yhteistyötä joillakin alueilla, ei se virkamiesten mukaan ole ollut ongelmatonta. Hyvinkää tuskin haluaa suuntautua pohjoiseen ja pois Uudenmaan ELY-keskuksen vaikutuspiiristä. Loppilaiset ja hausjärveläiset tuntevat varmasti olonsa orvoksi, jos entistä suurempi kaupunki syntyisi.

Forssan seudulla kaupungin ja maalaiskuntien välinen kisa on tiukka. Vaikka yhteistyötä tehdään mm. elinkeino- sekä sosiaali- ja terveystoimissa, epäluulot kaupungin suuntaan ovat kovat.  

Hämeenlinnan seudun tilanteen tunnemme hyvin. Kolme kehittyvää kuntaa, joilla jokaisella on oma identiteetti ja vahva itsetunto.  

Haastetta ministerillä riittää, miten uusi kuntarakenne saadaan aikaiseksi. Kauniisti puhumalla ei mitään tapahdu. Kun pakkoliitoksia ei tehdä eikä valtiolla ole varaa porkkanoihin, ei ministeriölle jää paljon keinoja jäljelle.  Taloudelliset aseet ovat vielä käytettävissä. Valtionosuusjärjestelmää voidaan yrittää muuttaa liitoksia suosivaksi, mutta tässä varmasti oppositio on pitkänä kantona kaskessa.

Tämä kartta viestii siitä, että kuntarakennetta tarkastellaan hallinnolliselta kannalta. ”Työssäkäyntialueet” ovat ehdotuksen pohjana. Tällä aikataululla ei ole ennätetty tarkastella kuntien taloudellisia tilanteita tai palvelurakenteiden tehokkuutta. Ehkä sitä ei ole haluttukaan.

Tämä kartta kertoo myös sen. että Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri tulee hajoamaan. Tavoitteena on saada vahvat peruskunnat vastaamaan ainakin osasta erikoissairaanhoidosta. Kuinka erikoissairaanhoito järjestetään käytännössä Kanta-Hämeessä, sitä tuskin kukaan on miettinyt.

Käydään nyt ensi presidentinvaalit ja paneudutaan sitten kuntakarttaan. Veikkaan, että keväällä käydään vilkas keskustelu kuntarakenteesta. Toivottavasti palvelurakennetta ja tehokkuutta ei siinä yhteydessä unohdeta. Sieltähän ne hyödyt saadaan aikaisiksi ei hallinnosta.

Muuten syksyn kunnallisvaaleista tulee taatusti mielenkiintoiset.   

Presidentinvaalien ennakkoäänestys alkaa huomenna. Jokaisella äänioikeutetulla kansalaisella on nyt oikeus vaikuttaa siihen, kuka on maamme päämies seuraavat kuusi vuotta. Omaa äänioikeutta ei kannata jättää käyttämättä. Jokainen ääni on tärkeä. Jos äänestys on tiukka, niin yksittäisellä äänelläkin on merkitystä.   

Suora kansanvaali on mahtava valintatapa. Presidentti saa valtakirjansa suoraan kansalta. Aikaisemmin valitsijamiesten valitessa presidentin puolueet saattoivat pyytää ratkaisuun päätymiseksi ehdokkaaksi jonkun ulkopuoliseen henkilön, mustan hevosen. Tätä mahdollisuutta ei enää ole.

Vaalilautakunnassa 

Itse olen ollut monia kertoja Parolan äänestysalueen vaalilautakunnan jäsen. Kokemusta on kertynyt presidentin-, eduskunta-, kunnallis- ja EU-vaaleista. Olen jo ilmoittanut haluavani tehdä tilaa nuoremmilleni. Kuitenkin edelleen minut haluttiin töihin. Vaalilautakunnan jäsenyys tuntuu olevan kuin diplomityö: Jos siinä epäonnistuu, niin sitä harjoitellaan, ja jos siinä onnistuu, niin sen saa tehdä uudelleen. Eroon ei siitä helposti pääse.

Vaalilautakunnan jäsenenä on mielenkiintoista ja antoisaa toimia. Vaalit näyttäytyvät kulisseissa täysin uudesta näkökulmasta. Lautakunnan jäseniä ei kuitenkaan kannata kadehtia. Kyllä lautakunnassa istuminen työstä käy. Pitkälle työpäivälle kertyy mittaa yli 13 tuntia ja palkkio on nimellinen.

Ääntenlaskennan aikana voi tehdä havaintoja, miten joku ehdokas tai puolue menestyy omalla äänestysalueella. Vaalien tulospalvelua ei laskennan aikana pysty seuraamaan. Vaalituloksen päälinjat ovat äänestäjillä jo tiedossa ennakkoäänten ja ennusteiden avulla, kun lautakunnan jäsenet vielä suljettujen ovien takana tarkistavat oman alueensa ääniä. Vaalien ensireaktioista ei siten lautakuntatyössä pääse nauttimaan. 

Tyhjiä lippuja löytyy aina. Aku Ankalla on joka vaaleissa kannattajia. Kansalaiset osoittavat taiteelliset taipumuksensa piirtämällä kirkkoveneen kuvia. Minua ihmetyttävät nämä aikuiset ihmiset, jotka tulevat äänestämään, mutta jättävät hylättävän lipun. Vaivannäön logiikka ei minulle ole avautunut. Miksi tulla äänestämään, jos ei anna ääntään kenellekään ehdokkaalle?

Media tekee

Väitetään, että media tekee presidentin. Pitkälle asia on näin, kun vaikutetaan kansalaisten mielipiteeseen. Äänestäjien on saatava tietää ehdokkaitten mielipiteistä, taustoista ja osaamisesta. Helpoiten tämä tapahtuu tiedotusvälineitten välityksellä. Ehdokkaitten ajatuksia tuodaan esille myös erilaisten vaalikoneiden ja kyselyitten avulla.

Kannatusgallupit ovat tulleet jäädäkseen. Jokainen arvovaltainen taho laadituttaa omansa ja kertoo mihin suuntaan ehdokkaitten kannatus kehittyy. Nämä jatkuva kannatuksen mittaaminen osaltaan vaikuttavat äänestäjiin.

Nyt kaikki valitsemaan maallemme presidenttiä ja antamaan äänensä vaikka ennakkoon. Minä olen jo valintani tehnyt. Ääni on vielä antamatta.

Eräässä pohjoissuomalaisessa kaupungissa nuoriso oli kokoontunut hengailemaan erään liikkeen pihamaalle ennen joulua. Nuorten välille syntyi jotain sanaharkkaa, jolloin yksi nuorista puukotti toista selkään. Seuraukset olivat karmeat. Puukotettu, 16-vuotias poika ei koskaan enää kävele omin jaloin.

Epäilty puukottaja, jota ei syylliseksi leimata ennekuin tuomio on annettu, oli maahanmuuttaja. Kun tällaista järkyttävää tapahtuu, voidaan kysyä onko maahanmuuttajien kotoutuksessa onnistuttu? Onko heille kerrottu selvästi yhteiskuntamme normit ja säännöt?

Olemmeko me suomalaiset myös liian suvaitsemattomia? Ärsytämmekö käytöksellämme tai sanoillamme maahanmuuttajia ja provosoimme tällaisia tekoja? Onko meillä peiliinkatsomisen paikka?

Vanhemmat ovat jälkeenpäin kyselleet, miksi nuoret kulkevat teräaseen kanssa julkisella paikalla. Vastauksena on ollut, että varsin monella kaverilla on puukko mukana. Se on nuorten keskuudessa kuulema yleinen tapa. 

Suurten ikäluokkien edustajana ihmettelen tätä. Ei meillä ole ollut tarvetta kantaa teräasetta mukanamme kuin työtehtävissä, jos ne ovat sitä vaatineet.  Kasvattajilla riittää edelleen työsarkaa.  

Hyvää Joulua ja Onnellista Vuotta 2012!

Kun laitoin Google Mapsiin hakusanaksi Hattulan kunnanvirasto, kartta avautui iloisesti Hämeenlinnasta. Nuoli sojotti Raatihuoneenkadulla  Hattulan kunnanvirasto on siis Googlen mukaan siirretty Hämeenlinnan kaupungintalolle, kun osoitteeksi ilmoitettiin Hämeenlinnan kaupunki, Raatihuoneenkatu 9, 13100 Hämeenlinna, Suomi.

Kuntauudistuksesta on puhuttu suurena mahdollisuutena. Kuntaministeri teki vierailumatkan Hämeenlinnan seudulle. Kiinnostuneena odotimme hänen sanomaansa näistä uusista mahdollisuuksista. Ministeri toisti kansalaisten tasa-arvoa palveluissa, parempaa palveluitten järjestämistä ja talouden realiteetteja. Terveiset Hattulalle eivät olleet yllätys. 

Kuntauudistuksessa ihmettelen erityisesti ministerin esikunnan toimintaa. Varsin kevyin eväin ministeri oli lähetty kuntiin käännytysmatkalle. Hän puhuu vain suuruuden ekonomiasta. Palveluitten konkreettista uudistamista ei näköjään ole mietitty lainkaan ministeriössä.

Kuntauudistusta lähestytään samalla tavalla talousvaikeuksissa olevissa nääntyvissä kunnissa ja Etelä-Suomen elinvoimaisissa kasvukunnissa. Kasvavien kuntien tilanne on toki aivan toinen. Jos niitä halutaan saada liittymään vapaaehtoisesti yhteen, myös niille on pystyttävä tarjoamaan parempi tulevaisuus. Eivät kunnallispoliitikot ehdoin tahdoin heikennä kuntalaistensa palveluitten laatua.

Ministerin sanomalta meni osin myös uskottavuus, kun hänellä ei ollut vastauksia ajamastaan palveluitten tehokkaammasta järjestämisestä. Valtio on normittanut päivähoidon ja aikoo tehdä saman uudessa vanhuspalvelulaissa. Siinä ei toiminnan tehostamiselle kentällä jää mahdollisuuksia on kunta sitten suuri tai pieni. Onneksi kuntaministeri sentään myönsi, että pelkällä hallinnon yhdistämisellä ei kuntataloutta pelasteta.

Minulle vierailu oli pieni pettymys. Tekemiini kysymyksiin en saanut vastauksia. Kuunnellessani turhautuneena ministerin yleistä poliittista liturgiaa aloin ymmärtää nuoria, jotka eivät ole kiinnostuneita politiikasta. 

Sympatiani ovat kuitenkin nuoren ministeri puolella. Hänet on pantu ajamaan isoa ja tärkeää kuntauudistusta. Se merkitsee useiden kuntien, useimmiten keskustalaisten, lakkauttamista. Muutos on useissa tapauksissa välttämätön. Kunnan päättäjät eivät aina ole itse tiedostaneet, että itsenäisen kunnan toimintaedellytykset ovat menneet vuosia sitten. Tehtävä ei ole helppo eikä miellyttävä mutta tarpeellinen.

Kokoomusjohtoisen hallituksen toiminta tässä uudistuksessa myös ihmetyttää. Keskusjohtoisesti tarjotaan koko maahan vain yhtä rakennemallia. Olen luullut kokoomuksen kannattavan markkinalähtöistä toimintaa, jossa elinkelpoisilla yhteisöillä on elämisen oikeutus. Keskusjohtoinen itänaapuri kaatui lähes päivälleen 20 vuotta sitten. Siitä ei näköjään ole otettu opiksi. En todellakaan ymmärrä tätä nykykokoomuksen ”liberaalin” siiven linjaa.

Verotuksen kohteet ovat säilyneet yli 200 vuotta samoina. Yhteiskunnan rahantarve on kuitenkin kasvanut, joten rahapulassaan valtio on keksinyt uusia verotuskohteita. Vanhat henkikirjat kertovat mielenkiintoisia tietoja kruunun veronkannosta.

Henkilöverotus on kaiken perusta. Kun kirjanpitoa ei kansan keskuudessa tuolloin ollut, verotus perustui henkilöiden lukumäärän. Veron kantokyky eri ammateissa kuitenkin vaihteli, joten henkilökohtainen veron suuruuden määräämiseen oli kolme maksuluokkaa. Veronmaksukyky otettiin huomioon myös vapauttamalla lapset ja ”yli-ikäiset” verosta. Aateliset olivat luonnollisesti tuolloin vapautettu verosta.

Nykyisin alkoholin ja tupakan verottamisella pyritään vähentämään kasanterveydelle haitallisten nautintoaineiden käyttöä. Tuskin tämä oli mielessä, kun tupakkatuotteiden käytölle määrättiin vero. Eiköhän pontimena ollut hallitsijan halu ja valtion tarve saada rahaa kassaan. Viinan polttoon saatiin oikeus maksamalla poltosta veroa. Suuremmilla tiloilla oli suurempi oikeus, mutta veroakin piti maksaa enemmän.

Kiinteistövero ei ole aivan uusi keksintö. Yli 200 vuotta sitten talon arvo mitattiin ikkunoiden ja niiden ruutujen lukumäärällä. Suurempi ikkuna- ja ruutumäärä merkitsi vauraampaa taloa, josta tilitettiin suurempi vero.

Suomessa oli muutama vuosikymmen sitten huvivero, jota nykyisin ei enää ole. Rahapelien järjestäminen on monopolisoitu, jolloin tuotto käytetään yleishyödyllisiin tarkoituksiin. Aikanaan kortinpeluun harrastajat maksoivat pelihimostaan erillistä veroa kruunulle.

Ylellisyystavaroita ei tuolloin katseltu suopein silmin. Jos henkilöllä oli varaa hopeiseen tai kultaiseen taskukelloon, piti hänen maksaa ylellisyysveroa. Sama koski myös silkin käyttöä.

Ajoneuvovero ei ole mikään uusi keksintö. Silloin sitä maksettiin hevosen vetämistä vaunuista, jotka luokiteltiin neljään kategoriaan.

Tuolloin myös koirien pidosta piti maksaa veroa. Veroluokat olivat metsästyskoirille ja hyödyttömille koirille.

Henkikirjoihin sisältyy tokin virheitä. Kyllä silloinkin on pyritty välttämään veroja. Ei kaikkia henkilöitä välttämättä tavoitettu veronkirjoitusta varten. Henkilöiden iät myös joskus heittävät, joten alaikäisyys on voinut kestää hieman pidempäänkin. Vanhuksen ikää on voitu liioitella ja työkykyä vähätellä verojen välttämiseksi.

Hollolan alisessa kihlakunnassa (Hauho, Tuulos, Luopioinen, Lammi, Janakkala, Renko, Mäskälä, Loppi, Hämeenlinna)  oli v. 1801 verollepantuja koiria oli yllättävän vähän vain 12 kpl. Niistä vain yksi ei ollut metsästyskoira. Veroluetteloon oli Hämeenlinnan kaupungissa merkitty 1031 henkilöä. Kaupunki oli jo tuolloin merkittävä taajama hajanaisen maaseutuun verrattuna.

Olen Vanajaveden Opiston sukututkimuskurssilla perehtynyt innostavan ja osaavan opettajamme johdolla henkikirjoihin. Ne antavat mielenkiintoista tietoa tuon ajan elämästä. Vaikka internet helpottaa suuresti tutkimustyötä, se vaatii paljon aikaa ja kärsivällisyyttä. Teksti on vanhakoa ruotsia ja kirjaimet jotain muuta, mitä peruskoulussa opetetaan.

Minua on suuresti hämmästyttänyt, miten verotuksen peruselementit periytyvät muutaman vuosisadan takaa.

Hallitus on asettanut tavoitteekseen turvata laadukkaat ja yhdenvertaiset kunnalliset palvelut asiakaslähtöisesti koko maassa. Tämän, sinänsä hyvän tavoitteen se aikoo toteuttaa työssäkäyntialueittain vahvoihin peruskuntiin pohjautuen.

Tämä suuruuden ekonomian hakeminen osoittaa, että hallitus ei tunne kuntapalveluitten rakennetta. Valtio on itse normittanut tarkoin mm. vanhustenhuollon ja päivähoidon palvelurakenteet. Niissä suuruuden ekonomiaa ei ole, kun palkat on suurin menoerä.

Suuruuden ekonomiaa löytyy korkeintaan hallinnossa, joka on muutaman prosentin kuntien menoista. Hallinnon keskittämisellä ei kuntataloutta kuitenkaan pelasteta.

Tehottomuus uhkana

Suuren kuntakoon ihannointi ihmetyttää, koska ei tutkimuksissa ole osoitettu, että suuressa kunnassa tuotetut palvelut olisivat edullisempia. Päin vastoin suurissa organisaatioissa syntyy piilokustannuksia ja tehottomuutta. On arveltu, että edullisin kuntakoko olisi jossain 10.000 - 40.000 asukkaan välillä. Vaativissa erikoispalveluissa, esimerkiksi erikoissairaanhoidossa, se on paljon suurempi.

Hallituksen kaavailema kuntarakenne toimii mielestäni vain Pohjois- ja Itä-Suomessa, jossa työikäinen väestö muuttaa työpaikkojen perässä keskuskaupunkiin. Maaseutu on muuttotappioaluetta. Sen väestö harvenee ja ikääntyy, jolloin samalla palvelutarve kasvaa. Kun kunnan tulopohja romahtaa, ei itsenäistä tulevaisuutta ole.

Keskittäminen merkitsee haja-asutusalueiden palveluverkoston rapautumista, kun palvelut väestömäärän supistuessa pikku hiljaa keskittyvät keskustaajamiin. Vastaavaa keskustelua käydään naapurikaupunkimme kyläkoulujen kohdalla. Taloudelliset realiteetit on tosin jouduttu toteamaan Hattulassakin.

Menetetäänkö laadukkaat palvelut?

Hattulassa kuntalaiset ovat tyytyväisiä palveluihinsa. Kun terveydenhuollossa irtauduimme Hämeenlinnasta  ja siirryimme ostopalveluihin, terveyspalveluitten laatu ja saatavuus paranivat. Hinnallisesti palvelumme ovat kilpailukykyiset.

Tilastot osoittavat, että sosiaali- ja terveystoimessa Hämeenlinnan toimintakulut ovat 10-16 % kalliimmat asukasta kohden kuin Janakkalassa tai Hattulassa. Hämeenlinnassa hammashuolto maksaa lähes 30 % enemmän kuin Hattulassa käyntiä kohden.

Hämeenlinna on luonut tilaaja-tuottaja-mallin. Kaupungin sisälle on rakennettu oma hallintohimmeli.  Konsulttikin onkin todennut, että kustannustehottomuutta löytyy. Vaarana on myös, että ohjausmekanismit eivät toimi tällaisissa sisäisissä rakenteissa.  

Kun erikoissairaanhoitokin on haluttu kytkeä yhteen kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluiden kanssa, kysyn kuka hallitsee tämän ison yksikön johtamisen? Mikä paranee, jos keskussairaala siirretään hallinnollisesti Hämeenlinnan kaupunginvaltuuston alaisuuteen? Eikö Hämeenlinnalla ole jo riittävä omistajan ohjausvalta, kun mm. keskussairaalan valtuuston ja hallituksen puheenjohtajat ovat Hämeenlinnasta?

Koulut

Esimerkiksi opetustoimen 1-6 luokkien ryhmäkoossa Hämeenlinna kuuluu suurimpien ryhmäkokojen TOP 10-kunnan joukkoon. Hattulassa ryhmät ovat keskimäärin pari oppilasta pienemmät kuin naapurikaupungissa. Suurimmat ryhmät voivat Hämeenlinnassa olla jopa 12 oppilasta suuremmat kuin Hattulassa!

On selvää, että suuret ryhmät heikentävät oppimistuloksia. Hattula olikin seudun kunnista ainoa, jonka kaikki 9. luokkalaiset saivat tänä syksynä koulutus- tai opiskelupaikan.

Uskallan väittää, että pienemmässä kunnassa palvelurakenne on paremmin hallinnassa. Palvelun tuotantotalous on järkevällä tasolla ja laatu on parempi, mikä näkyy mm. Hattulan palveluissa. 

Jos kunnat hallinnollisesti yhdistetään palveluista välittämättä, kuten aikaisemmin on tehty, on vaarana, että hyvä palveluitten laatu ja kustannustehokkuus menetetään. Kuntalaisille ja kansantaloudelle tehdään hallaa.

Talous

Janakkala, Hämeenlinna ja Hattula sijaitsevat maamme kasvavalla valtaväylällä, HHT-akselilla (Helsinki-Hyvinkää-Tampere). Jokaisen kunnan kehitys on positiivinen ja talouden rakenne tasapainoinen.

Kuntia on kehitetty hieman eri tavoin. Hämeenlinna on siirtänyt paljon toimintojaan konserniyhtiöille. Janakkalalla niitä on myös jonkin verran. Hattulassa kuntakonserniin kuuluu käytännössä vain kiinteistöyhtiö. Kuntien velkaantumista on tarkasteltava konsernitasolla, jotta luvut olisivat vertailukelpoiset.

Tilinpäätöksistä ei voi arvioida konserniin sisältyvien riskien suuruutta. Konserniyhtiöitten pitäisi pystyä normaalisti hoitamaan vastuunsa. Jos ne eivät siihen kykene, peruskunta viime kädessä vastaa sitoumuksista. Hämeenlinnassa on keskusteltu vilkkaasti mm. Innoparkin korkosuojausten riskeistä. Jos negatiivisin skenaario toteutuu, kaupungin talletuksista häviää lähes puolet.

Konsernien nettovelka asukasta kohti on Hämeenlinnassa alhaisin. Naapureilla velkaa on enemmän, mutta se on kohtuullisissa rajoissa.

Kuntaliitosta on haluttu rakentaa vahvojen keskuskuntien ympärille. Kun keskuskunta ei taloudellisesti ole merkittävästi naapureitaan vahvempi, ei kuntaliitos tässä suhteessa tuo lisäarvoa. 

Palvelut tarkasteluun

Kuntarakenteen sijasta pitäisi keskustella palveluiden tuottamisen tehokkuudesta ja tavasta. Niitä voidaan järjestää monella eri tavalla, pienemmässäkin mittakaavassa mutta silti kilpailukykyisesti. Säästöt syntyvät palveluitten tehostamisesta. Suosittelen maan hallitukselle ensisijaisesti keskittymistä palvelutuotannon järkeistämiseen. Hallinto on sekundäärinen tekijä.

Jos seudun johtavat päättäjät toimisivat järkevästi, he esittäisivät palvelurakenteen tehostamisen tutkimista ilman kuntarakennemuutoksia. Palveluitten järjestämis- ja tuotantovastuut eriytettäisiin. Sillä tavalla voisimme parhaiten palvella kuntalaisia ja varmistaa laadukkaitten palveluitten saatavuuden.

Jokaisella kunnalla on omaat vahvuutensa. Tällaisesta tarkastelusta kaikki voisivat oppia toisiltaan ja kaikki hyötyisivät. Voittajia olisivat viime kädessä kuntalaiset.

Eräät maamme eturivin poliitikoista ovat sanoneet, että markkinavoimille ei saa antaa valtaa vaan niitä tulee ohjailla. Tämä on valitettavasti poliittista demagogiaa vailla todellisuuspohjaa. Nykyinen talouskriisi osoittaa, ettei markkinavoimia voi kahlita.

Globaalit markkinat ovat niin suuret ja usean suuren toimijan käsissä, että edes EU:n voimavarat eivät ole riittäneet rahamarkkinoiden ohjailuun. Markkinavoimat ovat ottaneet rahoituskriisissä johtavista poliitikoista keskinäisessä kisassa vahvan niskalenkin. Kaiken lisäksi poliitikot ovat nyt pahassa sillassa.

Eurosta piti aikanaan luoda vahva valuutta vastapainoksi USA:n dollarille. Tavoite oli kunnioitettava, mutta siinä ei onnistuttu. Poliitikot ovat itse tyrineet tavoitteen toteutumisen. Jäsenvaltioiden taloudenpidolle asetetut tavoitteet olivat hyviä. Niiden toteutuminen jäi kuitenkin jäsenvaltioiden sitoutumisen ja hyväntahtoisuuden varaan. Sanktioiden puutteessa ei yhteisiä pelisääntöjä tarvinnut kaikissa maissa noudattaa. Osa suuristakin jäsenmaista on rikkonut yhteisesti sovittuja pelisääntöjä. Kreikka teki jopa vilppiä ja väärenteli tilastoja.

Markkinavoimien testi 

Markkinavoimat ovat heilutelleet eri maiden talouksia kerta toisensa jälkeen. Kun taloudeltaan heikkoja euromaita ryhdyttiin tukemaan, otettiin tietoinen riski. Markkinavoimat siirtävät paineen maasta toiseen. Kriisin leviäminen isoihin EU-maihin on ollut suuri huolen ja pelon aihe. Kaikki tietävät, että euroalueen voimavarat eivät silloin enää riitä.

Tukea saaneet Irlanti ja Portugali ovat ryhtyneet hoitamaan velvoitteitaan maan talouden kuntoon laittamiseksi. Kreikan politiikkojen vastuunotto on ollut alhaisella tasolla. Talouden korjaamistoimet ovat olleet perin hitaita. Maailmanpankin tarkastajatkaan eivät pitäneet näkemästään vaan lähtivät kotiin.

Nyt on Kreikkaan tulossa kiinteistövero, mutta sillä ei pitkälle pötkitä. Tällä menolla Kreikan valtion kassan arvioidaan olevan tyhjän lokakuun lopussa. Markkinavoimat tietävät tilanteen ja pyytävät 70 %:n korkoa Kreikan lainalle!

Kreikan syvenevä kriisi on viime aikoina vienyt kaiken huomion. Kreikkalaiset elelevät nyt muiden euromaiden kustannuksella. Rahan pumppaaminen ei auta mitään, kun kreikkalaiset itse eivät ole laittaneet talouden korjaustoimenpiteitä käyntiin.

Hitaat päätökset 

Poliittinen päätöksentekomekanismi on auttamattoman hidas. Osaltaan se on vielä hidastunut, kun Suomi on sisäpoliittisista syystä vaatinut Kreikalta vakuuksia. Kun muut maat ovat tyrmänneet rahavakuudet, soppa oli valmis. Sinänsä Suomen vakuusvaatimus oli oikea ja oikeutettu. Tämän päivän tietojen valossa Kreikan velkasaneeraus on lähempänä kuin koskaan.

Selvää on myös, ettei EU:n hidas päätöksentekomekanismi sovi markkinatalouteen. Kun siihen yhdistyy vielä kunkin maan sisäpoliittiset kiemurat ja julkisuus, ei päätöksiä voida tehdä riittävän nopeasti. Olli Rehnin esikuntineen on syytä miettiä, miten talouden päätöksentekoa virtaviivaistetaan.

Johtavat talousasiantuntijat eivät oikein tiedä, mitä pitäisi tehdä. Jossain vaiheessa todettiin, että velkasaneeraus ei ole mahdollinen. Tänään se on jo ovella. Euroopan päättäjillä on vain huonoja vaihtoehtoja pöydällään. Jokaisella päätöksellä on markkinoihin negatiivisia vaikutuksia. Luottolama uhkaa siellä ja täällä.

Irti eurosta 

Olisiko alkuvaiheessa Kreikka pitänyt kylmän rauhallisesti irrottaa eurosta? Drakma olisi devalvoitu. Kreikan kansalaisille tie olisi ollut kivinen ja vaikea. Työttömyyttä, tuontihintojen nousu, yms.. Devalvoiminen olisi mahdollistanut matkailun elpymisen ja maan talouden kääntymisen nousuun.

Kreikkalaiset olisivat tällä tavoin itse maksaneet poliitikkojensa hölmöilyt, eikä maksattaneet niitä muilla euromailla, kuten nyt näyttää käyvän. Silloin ei myöskään tarvittaisi järjestää Suomelle vakuuksia. Suomi hoiti itsenäisesti omaan pankkikriisinsä aikanaan. Ei mikään maa lähettänyt meille tukea.

Saattaa olla, että velkasaneerauksessakin joudutaan Kreikka irrottamaan eurosta tai kreikkalaiset ymmärtävät tehdä sen itse. Kreikasta pitäisi tehdä esimerkki muille euromaille miten käy, kun ei hoida talouttaan sovittujen pelisääntöjen mukaan. Samalla EU:n sanktioita on syytä kiristää. Helppoa se ei kuitenkaan tule olemaan, kun isotkin euromaat ovat lipsuneet tavoitteistaan. 

Poliitikot eivät voi ohjailla markkinavoimia, mutta he voivat päätöksillään taata mailleen vahvan talouden. Silloin markkinavoimat eivät pääse keikuttamaan valtion venettä. Suomen asiat ovat melko hyvin. Pidetään maamme talous kunnossa huolimatta tulevasta taantumasta, joka uhkaavasti lähestyy.

Viilentyneet syksyiset päivät on hyvä ajankohta aloittaa metsänhoitotyöt. Nautin raivaussahan kanssa työskentelystä. Henkisen työn tekijän on hyvä havaita osaavansa jotain muutakin ja saavansa aikaan myös konkreettista jälkeä.

Hyvää kuntoliikuntaa 

Raivaaminen on myös oivaa kuntoilua - hyötyliikuntaa sanan varsinaisessa merkityksessä. Illalla huomaa kehossaan olevan runsaasti käyttämättömiä lihaksia. Jalkojen lisäksi selkä saa osansa kuntoilusta.

Ensimmäisenä päivänä kaksi tankillista on riittävä päivärupeama. Vähitellen jaksaa ajaa useamman tankillisen. Muutaman viikon jälkeen täysi työpäivä onnistuu.

Täyden päivän tekeminen vastaa eräiden arvioiden mukaan 30 kilometrin juoksua. Voin hyvin uskoa sen. Sopii tulla kokeilemaan kävelemistä pehmeällä suolla. Ylimääräinen 10 kiloa lantiolla tehostaa liikuntaa.

Nautinnollisia elämyksiä 

Työn antoisimpia hetkiä ovat kuitenkin kahvitauot. Väsyneenä ja hikisenä on hyvä vetää vähän henkeä. Kannon päällä istuen on mukava siemailla muutama kupillinen kahvia ja syödä eväsleipiä. Samalla voi nauttia luonnon rauhasta, jonka katkaisee vain lintujen ääntely puissa.

Kerran join kahviani suuren risukasan vieressä. Peukaloinen lennähti kasalle seurakseni muutaman metrin päähän. Se singahti risukasan sisälle ja tuli toisesta reunasta ulos vihreä kiemurteleva hyönteisen toukka nokassaan. Ylpeänä se esitteli saalistaan. 

Tänään varpushaukka liiteli kahvipaikkani yli puita väistellen saalistusretkellään. Usein syksyisin näkee muuttavia petolintuja kiertelemässä taivaalla. Nyt olen raivaamassa suon vieressä korkeammalla kannaksella.

Korppipari asustelee suolla. Se tuli myös katsomaan, kuka oli tullut häiritsemään metsän rauhaa.

Metsämiehet ovat tuoneet hirville nuolukiven kuusikon reunaan kannon päähän. Suola on maistunut hirville, sillä maa on tallottu kannon ympärillä syvälle kuopalle. Tarjoilu oli rannassa. Vedestä tuli selvä polku. Osa vierailijoista oli siis tullut uimalla vastarannalta.  

Vanha metsälaidun

Raivaamani kuvion maasto on osin suota, jossa kasvaa suopursua ja muita varpuja. Osa on rehevää, lähes lehtomaista. Aluskasvillisuutena on runsaasti saraa ja saniaisia. Hämmästyksekseni alueella on runsaasti katajia. Ne ovat tosin aika pieniä. Kataja on perinteisesti kuivien aukeiden mäkien kasvi.

Katajan esiintyminen saa kuitenkin selityksensä. Sahan terä osuu heinikossa vanhaan piikkilankaan. Ärräpäiden jälkeen seuraa terän viilaustauko. Ruostunut piikkilanka kertoo, että aluetta on joskus laidunnettua. Avoimella metsälaitumella on katajille ollut valoa ja tilaa kasvaa. Vuosia ne ovat sinnitelleet puiden aluskasvustona.

****************

Otsikko: Aleksis Kivien Metsämiehen laulusta